Läheisyydestä parisuhteessa on tullut mulle tosi tärkeä asia viime aikoina. Mekin ollaan pitkä yhteinen polku taivallettu miehen kanssa, 26 vuotta ensitapaamisesta, 24. vuosi menossa avioliittoa. Monenlaista vaihetta tietenkin noihin vuosiin mahtuu. Kolme ihanaa poikaa ollaan saatu jo "hyvälle mallille" Kuopus enää kotona, rippikouluun kohta menossa. On ollut hyviä ja huonoja aikoja, välillä toisillemme kuin muukalaisia. Mutta tosi onnellinen olen, että löydettiin uudelleen toisemme. Viimeisen puolen vuoden aikana otettu uudelleen käyttöön halaukset, suuteleminen, pusut lähtiessä ja hyvän yön toivotukseksi. Näistä on tullut ihan luonnollinen "juttu" kummallekin. Kivuitta ja kyynelittä ei tähän tilanteeseen toki päästy, ja sen tiedän että itsekseen ei tilanne tälläisena säily, töitä suhteen hyväksi pitää tehdä kaiken aikaa.

No niin, tämmöisiä tuossa siivoilessa putkahti mieleen, nyt valmistauduttava töihin.