Kantapäät soikeana on töissä paahdettu menemään ilta- ja aamuvuoro. Yö siinä välissä taas liian lyhyt, unessakin tuli töitä tehtyä...

Pakkanen paukkuu taas parissakymmenessä ja ilkeä viima siihen lisäksi, eipä juuri lenkille houkuta lähteä. Kävellyt olen kyllä töissä, mutta raittiista ilmasta olis vähän puutetta.

Äidin luona ei ole tullu käytyä pitkään aikaan, huono omatunto siitä. Jos jaksan niin ruoanlaiton jälkeen lähden käymään, tai jos en, niin ainakin soitan. Äiti tosi reipas ja hyväkuntoinen alle 70- v, joten ei mitään hätää pärjäämisestä vielä, mutta enemmän pitäis kai yhteyttä pitää. Välit äitiin on ihan ok, suhteellisen läheisetkin, mutta on paljon asioita, mitä äidille en kerro. En kehtaa, enkä halua päivittelyjä kuunnella. Niin on ollut aina.