Hyvin nukutun yön jälkeen reipas olo. Pyykkejä pyörittelin aamusta muutaman koneellisen. Sitten alkoi operaatio säärikarvat. Olen perinyt tummat, tuuheat ja tiheät säärikarvat isän puolelta. Kaksi sisartani ovat säästyneet tältä kiroukselta : ) Nyt oli mennyt tosi pitkä aika edellisestä karvanpoistosta ja työmaata riitti. Epilaattorilla olen muutaman vuoden operaation hoidellut, oiva peli, kivuliasta kyllä, mutta sileys kestää pitkään. Ajellusta karvakasasta olis neulonut vaikka kintaat : ) Kesällä tulee toimenpide tehtyä säännöllisesti, mutta näin sydäntalvella asia jotenkin unohtuu. No, sepä karvoista.

Olotila on ollut pitkään positiivisen puolella. Kun aloitin blogipäiväkirjan oli tunnelma aika alakuloinen ja ahdistunutkin. Paljon olen tuntojani puntaroinut, lukenut "opuksia", keskustellut ajatuksistani lähinna miehelle. Tämä kaikki, lähestyvä kevät, kirkasvalolaite, työpaikalla tapahtuneet positiiviset muutokset ovat varmaan hyvän mielen takana. Tietenkin niitä alakulonkin hetkiä päiviin mahtuu, elämäähän tämä on.